sunnuntai 30. marraskuuta 2014

EKONOMISTINTIE

Otaniemi, tuo Suomen köyhimmän postinumeron alue ja teekkarien asuinsija, sai tänäänkin tuntea humanistisen tuulahduksen nauttiessani aurinkoisesta sunnuntaipäivästä sen kaduilla. Muistan kun ensimmäisen kerran vierailin Otaniemessä yksinäni, ajoin Oulunkylästä bussilla nro 550 ostarille ja siitä olisi pitänyt kävellä Teekkarikylään. Oli pimeää, mitään älykännyköitä navigointimahdollisuuksineen ei ollut ja niinpä eksyin. Vaikka tiesin silloin, mitä katuja pitkin olisi pitänyt kävellä, niin hankaluuttahan asiaan toi se, että mitään kadun nimiä ei näkynyt. Ilmiö johon olen kyllä törmännyt valitettavan usein.

Nykyään eksyminen Otaniemessä ei enää ole ihan niin todennäköistä ja kadunnimetkin ovat tulleet tutuiksi. Tänään kuitenkin huomasin valitettavan ärsyttävän ilmiön: joku idiootti oli käynyt teippaamassa omia hassun hauskoja kadunnimiä niiden virallisten nimikylttien päälle. Jumalauta!

                                          Otakaari on muuttunut Rahakaareksi 
                                              
Kuinka vähä-älyinen idiootti pitää olla, että menee sotkemaan katukylttejä tällaisella jutulla? Ovatko kyseessä kateelliset kauppatieteilijät, joiden tilat käsittääkseni Aaltoyliopiston kampusmallin mukaan muuttavat Otaniemeen ja nyt protestoidaan sitä, kuinka kadut on nimetty enempi tai vähempi insinöörihenkisiksi? Jotenkin olisi hankala uskoa, että teekkarit itse haluaisivat sotkea oman alueensa katukylttejä. Vaikka kyllähän jäynän piikkiin aina laitetaankin monenlaista pikkujekkua. Voihan olla, että teekkarit haluavat näin joko toivottaa kauppatieteilevät ystävänsä tervetulleiksi tai sitten pelkäävät koko Otaniemen muuttuvan pelkäksi kauppishöpöilyksi. Aika sama minulle kuka ja miksi mutta mielestäni tämä on vain osoitus huonosta huumorintajusta. Nämä katukyltit voivat olla monille tarpeellisia. Kävellen kadun oikea nimi on helppo selvittää, mutta autoillessa hieman hankalampi. Lisäksi näiden kylttien putsaaminen saattaapi muuten olla aika hankalaa. Ja kuka sen tekee? Tarrojen liimajatko muka? Vai kaupunki? Järjenköyhyyttä, sanon minä, järjenköyhyyttä.

sunnuntai 23. marraskuuta 2014

PULUMUMMOT

Yksin kotona 2 -elokuvassa oli se nainen, joka syötti puluja puistossa, Pulumummo. Nainen joku lopulta pelasti Kevinin rosvojen kynsistä. Pelottava hahmo. Vastaavanlaisiin pulumummoihin (jotka kuitenkin ovet poikkeuksetta olleet miehiä) olen törmännyt viimeisten kuukausien aikana Steissillä.

En vaan voi sietää sitä, että lokkeja ruokitaan. Se on ärsyttävää. Kauppatorilla ja Narinkkatorilla lokit ovat jo aiheuttaneet ongelmia, kun ihmiset eivät uskalla kävellä jäätelöiden tai ruokien kanssa ilman pelkoa lokkien hyökkäyksestä. Ongelma on sen kokoinen, että Kauppatorille on suunniteltu verkkoa lokkien takia, vai onkohan sinne jo jotain asennettukin, ja Kampin keskuksessa on kylttejä, jossa lokeista varotetaan. Silti ihmiset syöttävät lokkeja. Ja väittäisin, että jossain vaiheessa paikalle ryömivät myös rotat ja muut jyrsijät.

Jokin aika sitten odotin bussia Elielin aukiolla. Mies tuli istumaan viereiselle penkille hampurilaisen kanssa ja alkoi heitellä lokeille hampurilaisen paloja. Pyysin miestä lopettamaan, koska lokit alkoivat parveilla myös minun ympärilläni. Mies pomppasi räksyttäen ylös penkistä. Hän halusi tukea suomalaisia lokkeja ruokkimalla niitä, koska Suomen hallitus on läpimätä ja Eritreassa on Ebola. Sillä aikaa, kun mies oli kävellyt luokseni, lokit olivat lähestyneet miehen loppua mäkkäripussia ja kiskoneet sen alas penkiltä. Vahingonilo on kyllä se kaikkein puhtain ilo. Mies tosin uhkasi teurastaa lokit siihen paikkaan. Tässä tilanteessa olisin suonut lokkien saaneen myös ranskikset. Mies kuitenkin ehti aarteensa pelastaa ja pakkasi loput eväät reppuunsa ja poistui paikalta.

Samaisessa paikassa viikkoa aikaisemmin mies murusteli patonkia ja levitteli sitä pitkin bussilaitureita. Tässäkin tilanteessa pyysin, ettei mies ruokkisi lokkeja. Hän kuitenkin halusi jatkaa patongin levittelyä, koska yksi lokeista nilkutti ja tälle tartti saada ruokaa. Kuitenkin, kuten arvata saattaa, kaikki muut lokit olivat nopeampia, eikä se nilkuttaja saanut yhtään. Mies oli ihmeissään, kun lokit yrittivät seurata tätä bussiin ja hän joutui hätistelemään niitä muualle. Ei minusta lainkaan yllättävää.

Eikä siitä nyt niin kovin kauan ole, kun joku oli murentanut leipää valmiiksi pussiin ja kaatoi sitten koko pussillisen niitä muruja kerralla junalaiturille. Lokit, pulut ja kaikki muutkin steissin eläinasukkaat sinkosivat salamana paikalle. Varmasti oli hirvittävän kivaa niillä, jotka samaisella laiturilla junaa odotti.

Lintulaudat, talipallot yms ovat mielestäni ihan kivoja. Mutta lokkien ruokkimista keskellä kaupunkia en vain siedä.