sunnuntai 27. heinäkuuta 2014

KUN EN MINÄ NIIN EI MUUTKAAN


Muutama viikko sitten Hesarissa oli juttu vantaalaisesta pariskunnasta, jonka häät maksavat 22e minuutilta. Jutun voi lukea täältä. Morsiamella on kaksi hääpukua, on bändiä, videokuvaajaa ja kortitkin maksavat puolikkaan tonnin. Kokonaisbudjetti pariskunnalla on 16 000e. Ja sen summan he ovat hankkineet itse säästämällä molemmat 1,5 vuoden ajan 600e palkoistaan. No miksikäs ei! Luin joskus aiemmin keväällä sattumalta kyseisten ihmisten hääblogia. Jos en aivan väärin muista, oli hääkustannuksien kattamiseksi otettu ylimääräinenkin työ. 

Nyt olen seurannut kavereideni mielipiteitä kyseisestä lehtijutusta. Kiukuttaa. Osa on sitä mieltä, että rahoilla olisi pitänyt hankkia asuntolaina eikä törsätä häihin. Ettei noin paljon maksavat häät voi tuoda kellekään onnea kuin statusmielessä. Pariskuntaa parjattiin törsäileviksi materialisteiksi. Kun itse yritin kommentoida jotain, alkuperäinen viestittelijä veti keskusteluun mukaan argumenteista parhaan: vanhempiensa aseman. Kertoo jotain siitä kypsyydestä, millä keskustelua käydään.

Luulin jutun jo jääneen taka-alalle, kunnes silmieni eteen pompsahti sama lehtijuttu uusilla kommenteilla. Tällä kertaa vaadittiin tulonjaon uudelleen järjestelyä, sillä eihän ole oikein, että osa kärsii puutteesta ja osa voi säästää itselleen unelmien häät. Yhyy, pahat porvarit pilettää. Mutta sitähän tässäkään ei otettu huomioon, että kuvaajalla, kampaajalla, meikkaajalla jne kyseinen pariskunta työllisti aika monta ihmistä! Eikö tällaisella juuri auteta niitä, joilla on muuten rahasta tiukkaa? Vai onko ainoa paikka rahoille valtion pohjaton kassa asuntoveroina? 

Eikä juttu ollut pelkkää kahden ihmisen häiden hehkutusta. Heidän ympärilleen oli koottu juttua häävakuutuksista, arvomaailman muutoksista yms. Juttu olisi jäänyt aika laimeeksi ilman kyseistä hääparia.

En koe, että se on minulta pois, jos joku käyttää häihinsä 16 000e. Siitä vaan. Raha on itse säästetty ja itse hankittu, miksi siis se olisi pakko käyttää asuntoon ja autoon. Jos joku tulee onnelliseksi sillä, että saa prinsessahäät hinnalla millä hyvänsä, niin eikö se ole tärkeintä? Onko kaikkien pakko asua siinä omakotitalossa koiran ja vajaan kahden lapsen kanssa? Ei minulla olisi varaa tällä hetkellä säästää 600e/kk. Ei vaikka kuinka kyseisen hääparin tavoin miettisin kaupareissulla hieman enemmän. Mutta on mielestäni hatunnoston arvoista, jos joku pystyy.

Alan hiljalleen kallistua siihen, että vaikka ihmiset näidenkin mielipiteiden takana ovat muutoin ihan mukavia, niin ehkä en halua pitää tällaisia kavereita fb:ssä enkä pahemmin olla muutenkaan heidän kanssaan tekemisissä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti