YÖELÄJÄ

Olen yöeläjä. Kun toiset suunnittelevat nukkumaan menoa, minä vasta piristyn. Suurimmat opintoihin liittyvät työni olen kirjoittanut yöllä. Samoin suunnitellut viime syksyisen harjoittelun tunnit ja kevään oppitunnit. Parhaimmat tenttiarvosanat olen saanut silloin kun on ollut mahdollista lukea tenttiin öisin ilman kiirettä.

Muistikuvissani olen ollut tällainen jo lapsena. Muistan kuinka kotona on yritettiin aina väkisin saada minua nukkumaan ajoissa, kiellettiin lukemasta kirjaa illalla. Ja sitten aamulla valitettiin kun olin vaikeasti herätettävissä. Muistan kuitenkin myös lukeneeni kirjaa peiton alla "salaa" taskulampun kanssa ja maanneeni hereillä kauankin ilman unta. Sitten viikonloppuisin nukuin puoleen päivään, mikä on ollut kauhea synti. Kesäisinkään en ole ollut kovin innokas heräilemään klo 8 viettämään kesälomaa.

Nyt kun kukaan ei sinänsä pakota minua menemään nukkumaan kello 21, saattavat päivät joskus venyä aamun pikkutunneille. Sanomattakin on selvää, että sitä ei herätä silloin kovin ajoissa aamulla. Tai jos herätään, ovat yöunet jääneet vähiin. Silloin kun on vapaata, tämä ei haittaa, mutta töihin ja luennoille kun pitäisi joskus jaksaa herätä. Niinpä olen jo melkein tottunut siihen, että arkisin vähän vähemmällä unilla ja vapailla sitten otetaan vahinko takaisin. Sitä on vaikeaa selittää toisille. Monestikin olen vastannut puhelimeen kello 11 ja sanonut heränneeni siihen. Ja saanut sen jälkeen paheksuntaa puhelimen toisesta päästä. Ihmiset katsovat myös hieman nenänvartta pitkin, kun pyydän, ettei sovita tapaamisia aamulla koska haluan nukkua.

Minusta on vaan niin väärin, että yhteiskunta vaatii aamurytmiä. Tiedän, etten ole ainoa, jolle se ei ole luonnollista. Niin kauan kuin olen pakotettu elämään rytmissä, jonka koen vääräksi, paras terä minusta jää väsymyksen jalkoihin. Joudun jatkuvasti puolustelemaan yökukkumistani ja haluani nukkua aamulla pitkään. Minua pidetään laiskana, kun en ole aamulla kahdeksalta päivän touhuissa mukana. Moni sanoo, että normaaliin rytmiin tottuu. Normaaliin! Minulle tämä on normaalia. Onko kaikkea pakko järjestää juuri siihen rytmiin, että ihminen herää aamulla aikaisin?

Tiedän, että iltaihmiset ovat suuremmassa riskissä sairastua vaikka mihin ja kuolla aikaisemmin. Kuinka paljon näistä riskeistä syntyy kuitenkin siitä, että iltaisin vireimmillään olevat ihmiset pakotetaan elämään samassa rytmissä kuin aamuvirkut? Että ihmisiä pidetään väkisin väsyneenä ja puolitehoilla mukana, eikä anneta noudattaa heidän omaa rytmiään?

Kyllä minä mielelläni eläisin samassa rytmissä muiden kanssa. Se olisi vaan helpompaa. Sosiaalinen elämä olisi helpommin järjestettäväissä eikä rytmi aiheuttaisi aina selkeetä pahennusta. Jos ihminen on kuitenkin vetänyt 12 vuoden koulun läpi yrittäen sopeutua aamurytmiin siinä onnistumatta, niin voiko siihen loppujen lopuksi oikeestikaan tottua ja sisäistä rytmiään muokata?

Seuraavan kerran kun koet tärkeäksi soittaa minulle aamulla kahdeksalta, mieti, miltä tuntuisi, jos minä soittaisin sinulle yöllä kello kaksi.