sunnuntai 24. elokuuta 2014

HÄVIKKIRUOKAA


Viime päivinä lehdissä on ollut juttua siitä, saako henkilökunta syödä kaupassa paistettuja tuotteita sulkemisen jälkeen. Juttu lähti liikkeelle Lidlin antamista potkuista. Sittemmin ainakin Iltalehti haastatteli muiden kauppaketjujen johtoa heidän näkökannastaan. Jutun voi lukea vaikka täältä.

Kuinka moni on edes miettinyt, miten hyvää tekee vaikka lihapiirakalle seistä koko päivän lämpimässä vitriinissä? Kuinka syömäkelpoinen se oikeasti edes enää on, kannattaako sitä illalla popsia. Isäni, leipuri, aikoinaan huomautti asiasta minulle. Jos menekki suuri, tätähän ei tosin pääse käymään, kun tuotteet eivät seiso lämpimässä tunteja. Tai kun elämäntapaintiaanit valittelevat kaupan heittävän pois päiväyksiltäänkin ihan hyvää ruokaa, niin moniko miettii dyykatessaan roskiksesta aarteita, että kyseinen lihapakettin on saattanut olla 10 tuntia lämpimässä, kun sen joku asiakas päättää jemmata karkkihyllyyn, ja tuote on pakko heittää roskiin. Kaikki ei siis aina ole miltä näyttää.

Olen kyllä ollut näkemässä myös sen, kuinka henkilökunta syö ja vie kotiin paistotuotteita illan päätteeksi. En tosin nykyisessä työssäni, vaan useita vuosia sitten. Tai niitä muuten rikkoituneita paketteja. Eräässäkin liikkeessä myymättömät paistotuotteet jaettiin pieniin pusseihin ja jokainen sai oman säkin kotiin vietäväksi. Sanoivat että lupa oli. Mielestäni ihana tapa muistaa työn raskaan raatajia. Itselleni on joskus kanta-asiakkaana eräässä myymälässä tarjottu sisältä raa´aksi jäänyttä pullaa syötäväksi, kun se olisi muuten mennyt roskiin. Hämmennyin.

Mutta sitten on tilanteita, jotka voitaisiin mielestäni hoitaa toisin...

Kun kananmunakennosta yksi kananmuna on rikki, menevät kaikki munat roskiin. Munia ei siis voi siirtää kennosta toiseen niin, että vain rikkinäinen menee roskiin. Ja miksi? Koska ei ole aikaa! Käsittämätöntä tuhlausta. Vain yhdessä kaupassa on ehjiä munia siirrelty samaan kennoon. Tämä oli silloin, kun tein tuon siirtelyn itse. Usein kaupoissa taas myydään erilaisia tuotteita monipakkauksissa. Jos joku ottaa pakkauksesta vaan sen yhden, koko paketti käyttökelpoisia tuotteita menee roskiin. Koska niitä ei vaan saa myydä yksittäin. Eikä niitä voida mitenkään jakaa, tai myydä, henkilökunnalle, ei edes vaikka kyse olisi juotavasta ja kaupassa sisällä armottoman kuuma. Eikä missään tietenkään kerrota, ettei paketteja saa rikkoa.

En pidä siitä, että syömäkelpoista ruokaa heitetään roskiin kiireen tai periaatteen takia. En tosin pidä roskisdyykkauksestakaan. Valitettavasti minäkään en voi, enkä kyllä edes halua, kovin usein niitä kananmunia siirrellä tai paketteja korjailla. Haluaisin, että asialle keksittäisiin jokin muu ratkaisu.

4 kommenttia:

  1. Tää sun blogis on ihan mahtava, koska sä et itse tajua kuinka tää tulee vaikeuttaa sun elämääs jatkossa. Me molemmat tiedetään, niinkuin moni muukin, missä hommissa sä suurimmaks osaks olet ollut kaupoissa ollessas. Et satu muistamaan sitä että sulla on salassapito velvollisuus? Plus sun blogis on levinny niin monen työnantajan naaman eteen ja varsin hyvin tietää tasan tarkkaa sun henkilöllisyytes, että kuka olet, jotta osaa varoo ja olla palkkaamat sua ;)

    VastaaPoista
  2. Hei sinä Anonyymi (palmialainen?),

    Oletko koskaan miettinyt, ettei sinunkaan työlakisi ja työehtosopimuksesi muodostunut sillä, että epäkohdista vaiettiin? Ei palkkasi ole työnantajasi hyvää hyvyyttä vaan jonkun vaatimus. Muutoksia ei tapahdu sillä, että asioista ollaan hiljaa ja ne lakaistaan maton alle. Vääryydet eivät korjaannu hyssyttelemällä. Toivottavasti ymmärrät, että niiden oikeuksien ja etuuksien takana, joita sinulla on, myös muualla kuin työelämässä, on joku, jolla on ollut munaa olla vaikenematta. Sinä olet saanut koulun, terveydenhuollon, lapsilisän, vuorokausilevon ja vuosiloman, koska joku on uskaltanut niitä vaatia.

    Se on hyvä, jos tiedät sen, missä kaikissa hommissa olen ollut. Koska mä en itsekään enää muista. Laskin pelkkiä kauppoja, jossa olen elämäni aikana ollut töissä, joko yhden vuoron tai muuten, nimikkeellä tai toisella, sain luvuksi yli 30. Sinä ehkä tiedät, missä olen ollut viimeisen 2 vuotta, korkeintaan, mutta kun työelämässä olen ensimmäisiä askelia ottanut n. 14-vuotiaana, niin mukaan mahtuu paljon eri paikkoja. Tässäkin jutussa olleista tapahtumista on pääsääntöisesti useampia vuosia aikaa. Lehtiartikkeli on toki tältä vuodelta. Sen oli tosin tarkoitus olla vain johdatus aiheeseen, eikä liity muuhun kirjoitukseen. Toisinaan käyn kaupassa myös tuiki tavallisena asiakkaana.

    Unohdat sen, että työsuhteeni päätyttyä olen vaihtamassa täysin toiselle alalle, jossa varmasti ei kyllä kukaan tiedä blogini olemassaolosta. Minä tiedän, moniko ihminen on blogiani lukenut, eikä tuo luku mikään maailmojasyleilevä ole. Sillä ei edes koko nykyinen firmani ole blogiani lukenut.

    On oikeastaan aika hauskaa, että herätän sinussa niin paljon tunteita, että haluat lukea tekstejäni ja kommunikoida kanssani. Olen vaikuttanut sinuun, pysyvästi, huimaa. Mutta hellitä jo hyvä ihminen. Ei ole hyvä olla noin katkera. Emme me uhkaa toisiamme, emme kalasta samoille työelämän vesillä.

    Minä uskallan seistä sanojeni takana, uskallatko sinä tekojesi?

    VastaaPoista
  3. Sitähän sä voit siellä yksikses arvuutella minkä firman leivissä olen, vai olenkohan ollenkaan?

    Kuka on sanonut että olen ollut hiljaa? Olen itse keskustellut suoraan työnantajani kanssa näistä mahdollisista "vääryyksistä", enkä huudellut missään blogeissa. Ja tietenkin noudattanut siinä samalla sitä salassapito velvollisuutta. Harmi että sulla ei ole ollut munaa suoraan selvittää asiat naamatusten, vaan jälkeenpäin huudella ihan jossain muualla. :)

    Enkä väitä että tuo ruuan pois heittäminen olisi oikein ja kylmäketjun katkeamisen estonkin pystyisi myös välttämään jotta kaupan työntekijät sais vietyä kunnossa olevaa ruokaa kotiin syötäväks. Muistaakseni uutisessa selitettiin kuinka ruoka kierrätetään jne jne.. Se nyt on täyttä paskapuhetta ainakin kyseisen firman osalta. Joo ruuille on omat astiansa mutta ihan roskiin kaikki menee.

    Ja taas sä jaksat vääristellä asioita. Mä en sanonut että tiedän missä kaikissa hommissa olet ollut jonain tiettynä aikana, vaan että minkä alan hommissa kaupassa lähestulkoonkokonaan.

    Ja sä näytät unohtaneen sen, että työsuhteen päätyttyä sua edelleen koskee se sama salassapito velvollisuus.

    Ja ei, en halua kommunikoida kanssasi. Aikasempi kommentti oli vain asioiden ilmaisua, ei keskustelua. Mutta kun luki ton sun vastauksen, samaa järkyttävää paskaa kun esimerkiks sun edellinen blogiteksti, ei voinu olla vastaamatta. Voi luoja.. Mistä mä sulle muka katkera oisin? Johan vitsin murjasit. Mun mielestä se esimerkiksi ei ole mitenkään hyvä asia että on monia kymmeniä työnantajia, ei kerro mitään hyvää työntekijästä. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta, mutta sä siihen ryhmään et kuulu.

    Mä uskallan seistä sanojeni ja tekojeni takana ;)

    VastaaPoista
  4. No ei mun kauheesti tarvitse arvuutella ;D

    Mä olin työnantajaani yhteydessä, kuten varmasti luit ja tiedät. Sillä vaan ei ole ollut mitään merkitystä. Jos olisi, en ehkä nyt olisi jälkikäteen huutelemassa, sehän se villakoiran yhdin nimenomaa on! Olisin halunnut, haluaisin edelleen, selvittää asiaa naamatusten, mutta jos se ei onnistu, niin yksipuolisestihan en voi sitä tehdä muutoin kuin kirjoittamalla.

    En nyt tiedä, mitä firmaa ajattelet "kyseisenä firmana" ja tiedätkö varmasti sen firman tavan tuhota käyttämättömän ruuan. Kun edes kyseessä ei ole vain yksi firma, vaan tässäkin on mukana useampia.

    Toiset tekevät keikkaa opiskelujen ohessa, päivän siellä, toisen täällä, miten sattuu hommia ja aikaa löytymään. Siitä syntyy helposti useita työnantajia, vaikkei niitä minullakaan useita kymmeniä ole.

    Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa ;)

    VastaaPoista