Etsiskelin itselleni vappuaaton bileitä ja päädyin siihen tulokseen, että haluan kokeilla vappujuhlia Otaniemessä. Heräsin ajatukseen vähän liian myöhään, joten ennakkoliput oli jo myyty loppuun. Netissä kuitenkin järjestäjät mainostivat, että ovelta saa vielä lippuja, kunhan tulee ajoissa. No, ei hätää, ajattelin, niillä mennään. Joku kysyi tapahtuman facebook-seinällä, alkaako lipunmyynti ovella heti klo 20, kun juhlat alkaa. Ei vastausta. Päätin mennä paikalle klo 20, virhe. Siinä vaiheessa jono oli jo melkoinen. Kävi ilmi, että puskaradion välityksellä oli ilmoitettu lipunmyynnin alkaneen jo klo 18 ja ovella olevan vain 150 lippua myynnissä. Ei siis mitään mahdollisuutta saada lippua enää tuohon aikaan saavuttaessa. Hyi hyi, Dipolin Wapun järjestäjät, olisihan lipunmyynnin alkuajankohdan voinu reilusti kertoa kaikille. Nyt jäi käsitys, että bileisiin haluttiin järjestäjien liputtomat kaverit ja siksi myynti aloitettiin aiemmin.
Koska olin kuitenkin ollut kaukaa viisas, olin ennakkoon saanut hankittua lipun Gloriassa olevaan Vappuallianssiin. Ajattelin olevani paikalla kovinkin myöhään, mutta ilmeisesti olinkin ihan hyvissä ajoin. Ovella aiheutti ihmetystä jonottaminen. Sekä ennakkolipun ostaneet että liputtomat jonotti samassa jonossa. Siis mitä ihmettä!? Oliko tämän asian suunnitellut nyt joku aivan bilejärjestäjänä keltanokkana toimiva ihminen? Ovella oleva järjestyksenvalvoja sanoi, että jonottaminen ei suinkaan johdu täydestä biletilasta, vaan nimenomaa siitä, että lippujen myynti ja tarkastus sekä narikkamaksun kerääminen ovat pullonkaulana. Joku viksumpi olisi ehkä tehntyt kaksi linjastoa, josta toisesta olisi voinut mennä ne, jolla lippu jo oli. Narikkamaksuakin olisi ehkä voinut kerätä vaikka sitten siellä narikassa, eikä siinä heti ovella. Nyt ihmiset eivät tienneet kaivaa rahoja esille jo ihan siinä kohti, vaan taas hidastettiin muiden sisäänpääsyä. Kerrassaan ääliömäistä ja ajattelematonta. Ei vain ole enempää sanoja parjaamaan systeemiä. Muutoin bileet olisivat ehkä olleetkin ihan jees, mutta sählinki ennen sisäänpääsyä aiheutti sellaista kiukkua, että fiilistä oli vähän vaikea enää nostaa kattoon.
Vappupäivän iltana halusimme siskon kanssa lähteä vielä laulaa luikauttamaan pari karaokekipaletta. Koska päivä oli torstai, ei ihan jokaisessa paikassa ollutkaan tarjolla lauleloita. Päätimme siis suunnata askeleet kohti Kalliota ja Tenkkaa. Matka sujui suurten odotusten vallassa ja välillä vähän matkaeväitä nautiskellen. Keskustasta metrolla Sörnäisiin ja niin oltiin jälleen tutuissa maisemissa. Helsinginkadun väkimäärästä olisi toki voinut jo päätellä tulevaa, mutta lähdimme kuitenkin kohti Tenkkaa. Kadulla oli porukkaa tupakilla kiitettäviä määriä, ilmeisesti siis Tenkan tupakkakoppiin ei enää mahtunut. Samoin ovella oli joku itseään täynnä oleva paikallinen asukki, joka alkoi mussuttaa, että tilaa on kyllä, mutta tytöt taitaa olla siinä kunnossa, ettei poket päästä sisään. Kunnossamme ei ollut mitään vikaa eikä pokejen kanssakaan ollut hankaluuksia. Paitsi että kun kysyttiin, vieläkö mahtuu, kertoivat herrat kirkkain silmin sisällä olevan runsaasti tilaa. No ei kyllä ollut! Kaikki pöydät olivat tupaten täynnä, ihmiset palloili käytävillä muiden tiellä, koska muualle ei mahtunut. Kun kävin laittamassa laulun päästäkseni laulamaan, karaokeisäntä sanoi lauluissa olevan 1h 10min jonon. Ei jääty odottamaan lauluvuoroa. Olisin arvostanut, jos poke olisi sanonut, että nyt ei kyllä mahdu, odottakaa hiukan. Mutta ei, porukkaa lappas koko ajan sisään, ilmeisesti poket saivat palkkansa vain narikasta tulleista rahoista, kun kaikki otettiin sisään. Jos paikalle olisi sattunut viranomainen, niin tokkopa olisi paloturvallisuusmääräykset kestäneet tuota väkimäärää. Yhdet nautittuamme poistuimme pettyneinä paikalta. Ei tarvitse vähään aikaan ottaa uusiksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti