Kesä ja helteet ovat täällä. Ihanaa, tavallaan. Yllätyksenähän se tuli.
Sunnuntai oli ihana kesäpäivä ja harmitti, kun töitä piti tehdä. Ei hätää, ajattelin, siirrän työt ulos. Ei muuta kuin kimpsut ja kampsut messiin, uikkari päälle ja pihalle. Mehunkin muistin. Hetken aikaa tein hommia pihalla varjossa pöydän ääressä, sitten nurmikko ja aurinko houkutti liikaa. Merenranta ja viileä tuuli, ei siinä tullut edes kuuma. Alkuillasta nukahdin. Kun heräsin joskus illalla, tajusin, että yötöiksi meni, koska osa hommista vielä tekemättä ja takaraja oli maanantaiaamuna yhdeksältä. Ehdin kyllä, mutta unet jäi tuntiin.
Seuraava päivä ei ollut sen viileämpi, päinvastoin. Ulkona oli jo aamulla klo 7 sen verran lämmin, ettei takkia tarvittu. En arvannut, mikä oli päivällä edessä. Työpaikkani oli kuin sauna, kuuma ja kostea. Jossain vaiheessa kysyin, onko talossa ollenkaan ilmastointia. On kuulemma, mutta se ei viilennä ilmaa, ainoastaan vaihtaa sisäilman ulkoilmaan. No tässä tapauksessa ei paljon auttanut. Mikä ihme juttu siinä on, että taas voidaan leikkiä muiden terveydellä ja jaksamisella. Lähes jokainen talossa ollut valitteli joitain oireita. Edellisen yön valvomisen takia join itse energiajuomaa, kun muut joivat vichyä. Koko päivän aikana taisin muistaa juoda kaksi kupillista vettä. Jossain vaiheessa päivää alkoi pyörryttää. Ajattelin, että edellisyön väsymyshän se siinä päätä sekottaa. Työkaverini kyllä vihjasivat, että rakennuksen lämpö alkaa vaatia uhrejaan.
Kotimatkan helvetti oli vielä edessä. Bussimatka kestää tunnin ja olin varautunut, että bussissa saattaa olla hieman tukalaa. Saattaa olla. Hieman tukalaa. Voi h*lvetti sentään. Bussin patterit hohkasivat täysillä kuumaa ilmaa. Ei ollut mitään mahdollisuutta istua ikkunan viereisellä paikalla, sillä kuuma ilma olisi kärventänyt sääret ja käsivarret. Kuski ei joko ymmärtänyt tai halunnut ymmärtää. Tunti tulista helvettiä. Olo oli niin väsy ja paha, etten edes jaksanut ajatella mahdollisuutta odottaa seuraavaa bussia. Nuokuin penkillä lähes koko matkan. En olisi pyytänyt paljoa, en viilennystä ja kylmiä juomia, mutta sen kyllä, ettei bussin patterit ole täysillä, jos ulkona on yli 20 astetta lämmintä!
Nyt tällä hetkellä olo on aika kamala. Aamulla luulin olevani maailman pahimman krapulan kourissa. Oli kuitenkin pakko mennä töihin, sillä elämme kohtalaisen tärkeitä aikoja. Jossain toisessa työssä olisin ollut jo saikulla, nyt ei pysty. Lämpöä vaan ei sisällä töissä ole varsinaisesti sen vähempää kuin eilenkään ja kesken työnteon juominen on vähän hankalaa. Saati sitten vessassa juokseminen jatkuvalla syötöllä. Kauhulla odotan perjantaita, jolle on luvattu +27 ja päivä on varattu urheilupäiväksi. Vähän pelkään, ettei nesteytystä ole ihan tarpeeksi mietitty ja jos oloni johtuu nestevajauksesta, se ei muuta kun pahene perjantaina. Pitäisiköhän vielä miettiä näitä ammatinvalintajuttuja uudestaan. Onneksi kotona on sentään viileä, vaikkei se kauheesti lohduta enää siinä vaiheessa, kun maito on jo pöydällä. Huomenna töiden jälkeen lääkäriin, jos olo ei ole aamulla hyvä. Talvi ei yllättänyt, kesä yllätti!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti