Okei, ei tänään raivostuta, mutta eilen kylläkin. Lähin aamulla töihin ja joko bussi oli tosi ajoissa tai sitte se ei tullu koskaan. Seuraava bussi taas ajeli hissuksiin ja pelkäsin koko matkan, että myöhästyn vaihtobussista. En onneks myöhästyny, koska vaihtobussi oli myös myöhässä. Kun aikataulun mukaan oisin ollu työpaikalla neljää minuuttia ennen töiden alkua, niin kyllä jokainen minuutti lasketaan. Ja ei, en voi myöhästyy töistä. Melkein jo unohdin tämän bussiharmin mutta paluumatkalla sama iski taas. Bussia ei kuulunu. Vaihtobussi oli aivan saastainen, kotona oli pakko pistää vaatteet pesuun. Muutaman kuvankin kanssamatkustajien riemuksi nappasin.
Ja istumapaikat oli joku oman elämänsä insinööri suunnitellu, koska kaikkia penkkejä ei vaan yksinkertasesti voinut käyttää esteiden takia. Kun jäin kotipysäkillä pois, keski-ikäinen pariskunta meinasi ajaa sekä pysäkillä olleiden että bussista poistuneiden päälle. Ei siinä ollu pyörätietä, mutta ehkä pyörällä ajo oli siinä kuitenkin sallittua, en tiedä. Jäivät sitten vielä räksyttämään, kuinka heitä pitäisi varoa. Käsittääkseni kuitenkin on pyöräilijöiden tehtävä väistellä jalankulkijoita. Illalla vielä bussi oli myöhässä. Sain lisäsyyn kiukustua. Olen myös tässä pannu merkille, että useissa busseissa on vanhentunu jauhesammutin. Siis sellainen jotai ei oo tarkastettu ajallaan. Kenenköhän tehtävä niistäkin on huolehtia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti